Logo [Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä]
 
 
 

PÄÄNSÄRYT

Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto, jota yli puolet ihmisistä kokee elämänsä aikana. Särkyoireeseen liittyy niska-hartiaseudun lihasten jännitystiloja tai henkisiä syitä, esimerkiksi kuormittava elämäntilanne. Yleisin oire on vähitellen, iltaa kohden paheneva tasainen, puristava tai kiristävä pantamainen särky, joka usein tuntuu ohimoilla, päälaella tai takaraivolla. Särky on useimmiten molemmin puolin päätä ja päälaella voi tuntua vihlaisevia, repiviä kipuja. Joskus särkyyn liittyy käsien puutumista öisin, pahoinvointia ja huimausta.

Omahoito

Ensisijaisesti tulisi vaikuttaa päänsäryn syihin ja sitä lisääviin tekijöihin, kuten työergonomiaan ja stressiin.

Ota yhteys terveydenhuoltoon, jos

omahoidosta huolimatta päänsärky haittaa liikaa elämää.

Migreeni

Migreeni on kohtauksellista päänsärkyä aiheuttava sairaus. Sitä esiintyy 10 %:lla ihmisistä, naisilla miehiä enemmän. Useimmiten päänsärky alkaa ilman esioireita. Päänsärky on usein sykkivää, toispuoleista, kovaa tai kohtalaista ja sitä seuraa pahoinvointi ja oksentaminen. Kohtauksen aiheuttavat usein tietyt ulkoiset tekijät, jotka vaihtelevat yksilöllisesti. Laukaisevia tekijöitä voivat olla kirkas vilkkuva valo, kuumuus, hajut, alkoholi, valvominen tai jokin ruoka-aine. Osaan migreenikohtauksista (15 %) liittyy esioireita eli aura. Esioireita voivat olla näköhäiriö, puheen häiriö tai halvausoire.

Omahoito

Migreenin hoitoon kuuluu ärsyttävien ja laukaisevien tekijöiden välttäminen.

Ota yhteys terveyshuoltoon, jos:

 

Sivu päivitetty: 28.10.2016
 
 
 
login Synergia Foxy