Logo [Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä]
 
 
 

SUKUPUOLITAUDIT

Klamydia

Klamydian itämisaika tartunnasta oireisiin on 1–3 viikkoa

Tavallisin ilmenemismuoto naisilla on kohdunkaulan tulehdus, joka on usein oireeton. Oireina voi esiintyä poikkeavaa valkovuotoa, virtsakirvelyä ja ylimääräistä veristä tiputteluvuotoa. Jos klamydiatulehdus on levinnyt kohdun limakalvolle, voi esiintyä alavatsakipua ja epäsäännöllistä kuukautisvuotoa. Miehillä oireena on virtsaputken tulehdus (uretriitti) tai lisäkiveksen tulehdus (epididymiitti).

Omahoito

Klamydia hoidetaan antibiootilla, tavallisin hoito on kerta-annos atsitromysiiniä. Lääkitys on potilaalle maksuton terveyskeskuksessa.

Seksistä tulee pidättäytyä viikon ajan ja sen jälkeen käyttää kondomia jälkitarkastukseen asti. Partneri pitää tutkia, mutta häntä ei lääkitä tutkimatta, koska tartunta ei ole itsestään selvyys. Hoidetun klamydiatutulehduksen jälkeen suositellaan kontrollikäyntiä laboratoriokokeessa 4 viikon kuluttua, jotta voidaan olla varmoja hoidetusta taudista.

Ota yhteys terveydenhuoltoon

Tippuri

Itämisaika on miehillä 1–5 vuorokautta, naisilla 2–3 viikkoa

Tauti on alkuvaiheessa usein oireeton tai vähäoireinen. Naisilla tippuri voi aiheuttaa ainoastaan vähäistä alavatsakipua, epämääräistä valkovuotoa ja kirvelyä virtsatessa. Oireettoman ja vähäoireisen potilaan tippuri tunnistetaan nukleiinihappotestillä, joka tehdään virtsanäytteestä.

Omahoito

Tippuri hoidetaan antibiooteilla. Tippurikannat ovat vuosien saatossa menettäneet herkkyyden useille antibiooteille. Herkkyysmääritystä varten on otettava viljelynäyte ennen hoitoa. Hoidon onnistuminen on varmistettava nukleiinihappotestillä 3–4 viikon kuluttua hoidosta. Vakituisen kumppanin tutkiminen ja partnerien jäljitys kuuluvat tippurin hoitoon. Tippuriin ei ole rokotetta. Sen voi ehkäistä vain kondomilla

Ota yhteys terveydenhuoltoon

Herpes

Taudin oireet ilmaantuvat tartunnasta noin 2-7 päivän kuluessa

Sukuelinherpeksen ensitartunnan oireita ovat iho- ja limakalvoalueilla ryhmittäin esiintyvät rakkulaiset muutokset, jotka myöhemmin muuttumat kivuliaiksi haavautumiksi. Sen jälkeen ne rupeutuvat ja kuivuvat parantuen arvitta ilman hoitoa noin 3 viikon kuluessa. Herpes on useimmiten sukuelinten alueella, naisilla kohdunkaulassa, emättimessä sekä vulvan ja peräaukon seudulla. Miehillä tavallisimpia sijaintipaikkoja ovat terska ja peniksen varsi. Ensitartunnan yhteydessä saattaa esiintyä yleisoireita, kuten kuumetta, huonovointisuutta, nivustaipeiden imusolmukkeiden suurentumista ja arkuutta. Virtsakirvely on tavallinen oire.

Omahoito

Vaikeaoireisissa tapauksissa, samoin kuin tiheästi uusiutuvissa tulehduksissa suun kautta annettavat viruslääkkeet ovat useimmiten tehokkaita. Viruksen hävittäminen hermosolmukkeista lääkehoidolla ei ole mahdollista.

Ota yhteys terveydenhuoltoon

Kondylooma

Itämisaika on suhteellisen pitkä, yleensä 1-6 kuukautta, mutta joskus sitäkin pidempi, jopa vuosia.

Visvasyylän aiheuttaa HPV, ihmisen papilloomavirus. Virus tarttuu limakalvokontaktissa. Tartunta edellyttää limakalvovauriota, jolloin virus pääsee kohdesolukkoonsa. Visvasyylä aiheuttaa syylämäisiä muodostelmia sukupuolielinten alueelle. Miehillä tyyppipaikat ovat terskan ja esinahan alue, naisilla emättimen ja kohdunkaulan seutu. Syyliä voi esiintyä myös peräaukon seudulla, välilihan alueella. Kutinaa ja kirvelyä virtsatessa saattaa myös ilmetä. Vain noin 15 prosentille sairastuneista ilmaantuu tyypillisiä kukkakaalimaisia syyliä. Yleensä syylät ovat matalia, lähes tunnistamattomia muutoksia, joista ei välttämättä ole oireitakaan. Tällaiset muutokset jäävät kiinni lähinnä naisten Papa-näytteissä tai lääkärin suorittamassa kivuttomassa etikkahappopenslauksessa.

Omahoito

Ota yhteys terveydenhuoltoon

HIV

HIV-infektio voidaan todeta tutkimalla HIV-vasta-aineet (HIV-AgAb) verestä 2–4 viikon kuluttua oireiden alusta tai viimeistään 3 kk:n kuluttua tartunnasta. Positiivinen testitulos varmistetaan aina toisella verinäytteellä.

Taudin ensivaiheessa, 2–6 viikkoa tartunnasta, vain joka toisella tai kolmannella on oireita. Ensivaiheen oireita ovat kuume, nielutulehdus, kipeät haavat suussa, päänsärky, imusolmuketurvotukset, virusrokon kaltainen ihottuma pään alueella, ylävartalossa, kämmenissä ja jalkapohjissa, nivelsäryt ja ripuli. Oireet eivät ole tyypillisiä (spesifejä) pelkästään HIV-infektiolle. Ne häviävät kuukauden kuluessa. Ensivaiheen jälkeen seuraa monen vuoden mittainen oireeton vaihe. Immuunivasteen vähitellen heikentyessä ja viruskuorman kasvaessa voi ilmetä laihtumista, lämpöilyä ja pitkittynyttä ripulia, tavallista voimakkaampi tali-ihottuma, ihon ja limakalvojen hiiva- ja sieni-infektioita, vyöruusuja, toistuva sukuelinherpes, runsaasti syyliä tai kondyloomia.

Omahoito

Ota yhteys terveydenhuoltoon

Hepatiitit

Itämisajat

Eri hepatiittivirusten aiheuttamat infektiot ovat oireiltaan hyvin samankaltaisia. Ensin voi olla muutama päivä lämpöilyä, epämääräisiä vatsavaivoja, väsymystä, ruokahaluttomuutta ja pahoinvoinnin tunnetta. Sitten ilmaantuu silmänvalkuaisten ja ihon keltaisuus. Jotkut huomaavat ensimmäiseksi virtsan muuttuvan tummaksi. Keltaisuus ja virtsan tummuminen aiheutuvat maksan häiriytyneen toiminnan johdosta vereen joutuvan bilirubiinin kertymisestä elimistöön. Esioireet voivat puuttua tai olla niin lieviä, ettei niitä huomaa. Tämä on yleisin kulku C-hepatiitissa.

Omahoito

Maksatulehduksen aikana ja jos on viruksen krooninen kantaja, tulee välttää alkoholia ja lääkkeitä, joilla on vaikutuksia maksaan. Sen sijaan tavallinen liikkeelläolo ja liikunta eivät vaikuta taudin kulkuun haitallisesti. Mistään ruokavaliosta ei ole apua kroonista hepatiittia sairastavilla.

Ota yhteys terveydenhuoltoon

 

Sivu päivitetty: 28.10.2016
 
 
 
login Synergia Foxy