Logo [Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä]
 
 
 

Ero perheessä

Lastenvalvojan palvelut

Lastenvalvojat toimivat perhepalveluiden palvelualueella/lastensuojelu Forssan kaupungintalolla ensimmäisessä kerroksessa.

Lastenvalvojat vastaavat avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden tunnustamiseen ja selvittämiseen liittyvistä asioista. He hoitavat lasten huoltajuuteen, asumiseen ja tapaamiseen sekä elatukseen liittyvät sopimusasiat.

Asiointi

Asiointi lastenvalvojan luona tapahtuu ajanvarauksella Ajanvaraukset  ja puhelinneuvonta puhelinaikana Yhteydenotot lastenvalvojiin kotikunnan mukaan  (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä) .

Lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvät sopimukset

Lastenvalvojan tehtävänä on avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja laatia vanhempien sopimista asioista täytääntöönpanokelpoinen sopimus Lastenvalvojan tehtävänä on vahvistaa sopimus, mikäli se on lasten edun mukainen.

Lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvissä asioissa asianosaisia ja sopijaosapuolia ovat vanhemmat. Tästä syystä vanhemmille varataan yhteinen aika ja neuvottelut käydään molempien vanhempien läsnäollessa.

Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, tulee heidän sopia siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu, kuinka lapsi tapaa sitä vanhempaa, jonka luona ei asu ja kuinka vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta.

Mikäli vanhemmat kaipaavat ulkopuolista apua pohtiessaan näitä lapsia koskevia asioita, he voivat asioida perheasioiden sovittelijan luona ennen lastenvalvojan tapaamista perheneuvolassa tai perheasiainneuvottelukeskuksessa (Perheasiain neuvottelukeskus).

Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sovintoon lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta tai elatusta koskevassa asiassa, vanhemmat voivat viedä asian vireille käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Lapsen huolto

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen holtajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja eri viranomaisista ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa.

Huoltomuoto ei vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys va hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitys-tasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että hän saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti ekä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuulliseen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

Huoltomuodot

Yhteishuolto

Huoltolain yleisenä periaatteena on, että lapsen etu toteutuu parhaiten silloin kun vanhemmat yhdessä vastaavat lapsen huollosta. Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksen tekoa lapsen asioissa. Se ei tarkoita sitä, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhemman luona.

Yhteishuollossa huoltajat päättävät yhdessä mm. lapsen
> hoidosta
> kasvatuksesta
> asuinpaikasta, kansalaisuudesta, äidinkielestä, nimestä, uskontokunnasta, terveydenhuollosta, koulunkäynnistä, passista

Yksinhuolto

Kun vain toinen vanhemista on lapsen huoltaja, tekee hän yksin kaikki lasta koskevat päätökset. Lapsen ollessa yksin toisen vanhemman huollossa, voidaan ei-huoltajavanhemmalle vahvistaa oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta.

Lapsen asuminen

Silloin, kun vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia, mutta eivät asu yhdessä, on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsen asumisesta päätettäessä tulee lähtökohtana olla lapsen etu. Lapsen asuinpaikasta päätettäessä on tärkeää ottaa huomioon kuinka lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät parhaiten.

Tapaamisoikeus

Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa jonka luona hän ei asu. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on kummankin vanhemman vastuulla. Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi huoltaja.

Lapsen elatus

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmilla on velvollisuus elättää alaikäistä lastaan.

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta vanhemmat vastaavat elatuskykynsä mukaan. Lähtökohtaisesti lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää  kahdeksantoista vuotta.

Elatusapu

Elatuslain mukaan lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka jos lapsi ei pysyvästi asu vanhemman luona.

Elatusavun määrä ja maksaminen

Elatusavun määrä ja suorittamistapa vahvistetaan joko vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Elatusapu voidaan vahvistaa määräajaksi tai suoritettavaksi eri määräisenä  eri ajanjaksolta.

Elatusavun määräytymisen pohjana on aina lapsen tarve, josta kumpikin vanhempi kykynsä mukaan vastaa. Huoltomuoto eikä tapaamisoikeus ei vaikuta vanhempien lakisääteiseen elatusvastuuseen, ekä vanhempien välinen elatusvelvollisuus määräydy suoraan esimerkiksi sen ajan perusteella, jonka lapsi viettää kummankin vanhemman luona. Sen sijaan luonapito voidaan ottaa huomioon elatusavun suuruutta määriteltäessä.

Oikeusministeriö on julkaissut (2007:2) ohjeen lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi.Oikeusministeriön ohje. Se on suositus, jota voidaan käyttää lapsen tarpeen ja vanhempien elatuskyvyn selvittämisessä.

Lapsen elatusasiassa vanhemmat ovat sopijaosapuolia. Lastenvalvojan tehtävänä on avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja laatia vanhempien sopimista asioista täytäntöönpano-kelpoinen asiakirja.

Elatussopimuksessa vanhemmat sopivat elatusavun määrän, alkamispäivän, päättymispäivän, elatusavun erääntymispäivän ja elatusavun saajan.

Vahvistetun elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukainen maksamaton
elatusapu on ulosottokelpoista velkaa. Lähivanhempi voi käynnistää perintätoimet tai
hakea Kela elatustukea.

Koulutusavustus

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koultuksesta myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi.

Jos koulutusavustus sopimus vahvistetaan ennen kuin lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, hänen edustajanaan toimii lähivanhempi. Sen sijaan täysi-ikäinen lapsi vaatii koulutusavustusta itse ja voi itsenäisesti asuessaan kohdistaa vaateensa kumpaankin vanhempaansa. Koulutus-avustus maksetaan kahdensantoista vuotta täyttäneelle itselleen. Koulutuskustannuksiin kat-sotaan varsinaisten opintomenojen lisäksi kuuluvan myös koutuksen aikaiset elinkustannukset.

Indeksisidonnaisuus

Elatusapuja tarkistetaan kalenterivuosittain elinkustannusindeksin nousua vastaavasti. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa indeksikorotuksen suuruuden vuosittain joulukuussa.

Indeksikorotuksen maksuvelvollisuus seuraa suoraan laista, eikä vanhemmille näin ollen viran puolesta ilmoiteta tulevista korotuksista. Lisätietoa sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta

Pyynnöstä vanhemmat voivat saada lastenvalvojalta tiedon korotetun elatusavun määrästä.

Elatustuki

Elatustuen tarkoitus on turvata alaikäsen lapsen oikeus riittävään elatukseen silloin, kun hänen molemmat vanhempansa eivät osallistu hänen elatukseensa. Elatustuesta säädetään elatustukilaissa. Kela hoitaa elatustuen myöntämisen ja maksamisen sekä elatusapujen perinnän.

Sopimuksen tai päätöksen muuttaminen

Lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat vahvistamisen tai päätöksen jälkeen muuttuneet tai tähän muutoin on aihetta Aiemmin vahvistettua elatusapua tai tuomioistuimen päätöstä elatusavusta voidaan muuttaa vanhempien sopimuksella, mikäli olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. Sopimusneuvottelut käydään lastenvalvojan luona kummankin vanhemman (sopijaosapuolet) ollessa yhtä aikaa paikalla. 

 

Sivu päivitetty: 05.09.2017

Yhteystiedot

Forssan kaupungintalo
Turuntie 18, 30100 Forssa
postiosoite: PL 62, 30101 Forssa
faksi 03 41916554/sosiaalivirasto

Helminen Inka
lastenvalvojan sijainen
26.05.2017-04.05.2018
puhelinaika ma-pe klo 13-14
Alue: Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä
faksi 03 4191 6554

Mäki-Hakola Sanna
lastenvalvoja
poissa ajalla 26.05.17-04.05.18
puh. 03 41911

Ahola Reija
lastenvalvoja
puhelinaika ma-ti klo 13-14
Alue: Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä
faksi 03 4191 6554
4.9.2017 alkaen
puh. 03 41911

 
 
 
login Synergia Foxy