Logo [Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä]
 
 
 

Lähisuhde- ja perheväkivalta

Perheväkivallalla tarkoitetaan läheisessä ihmissuhteessa tapahtuvaa ruumiillista, henkistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa. Väkivaltaa on myös avun ja hoivan laiminlyönti sekä lapsen kaltoinkohtelu ja kuritusväkivalta. Parisuhteessa  väkivalta alkaa usein pelottelulla, kiristämisellä, uhkailulla ja esineiden rikkomisella raaistuen vähitellen fyysiseksi pahoinpitelyksi. Väkivalta vaurioittaa aina sekä uhrin että tekijän. Erityisen vahingollista väkivalta on silloin, kun se tapahtuu kahden läheisen ihmisen välillä, perheessä tai parisuhteessa. Forssan seudulla kaikki hyvinvointipalveluissa työskentelevät ovat valmiita auttamaan Sinua, joka kärsit lähisuhde- ja perheväkivallasta.

Lähisuhde- ja perheväkivalta on yleistä 

Läheisiin ihmisiin kohdistuva väkivalta on valitettavan yleistä. Kohteena on useimmiten fyysisesti heikompi nainen tai lapsi, mutta myös mies voi olla väkivallan uhri. 2000-luvun aikana miesten osuus perheväkivallan uhrina on noussut. Lapsi kohtaa väkivaltaa  sekä äidin että isän taholta.

Väkivalta on rikos

Pahoinpitely asunnossa tai yksityisellä paikalla on virallisen syytteen alainen rikos. Uhrin lisäksi silminnäkijä(t) voi tehdä poliisille rikosilmoituksen lähisuhdeväkivallasta. Syyttäjä on velvollinen nostamaan syytteen lähisuhteessa tapahtuneesta väkivallasta tai raiskauksesta, uhrin vastustuksesta huolimatta. Tuomioistuin voi määrätä lähisuhdeväkivallan uhrille oikeudenkäyntiavustajan (julkinen oikeusavustaja tai asianajaja) esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten, silloin kun uhrilla on vaatimuksia virallisen syyttäjän ajamassa asiassa. Mahdollisuus oikeudenkäyntiavustajan saamiseen ei ole sidottu uhrin tuloihin ja varallisuuteen. Uhrilla on mahdollisuus hakea lähestymiskieltoa, jolloin lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata tai ottaa yhteyttä suojeltavaan. Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta.

Väkivallasta seuraa fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia 

Pahimmillaan väkivallasta seuraa pysyviä fyysisiä vammoja tai jopa kuolema. Fyysisten seurausten lisäksi väkivalta aiheuttaa psyykkistä tuskaa kuten  pelkoa, ahdistusta, vihaa, turvattomuutta, lamaantumista ja surua. Vähitellen seuraukset voivat ilmetä mielenterveysongelmina ja lisääntyneenä päihteiden käyttönä. Väkivaltaan liittyvä häpeä eristää uhrin ja perheen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta aiheuttaen yksinäisyyttä.

Lähisuhde- ja perheväkivalta on uhka lapsen terveelle kehitykselle 

Kodin väkivaltainen ilmapiiri on uhka lapsen terveelle kehitykselle. Lapsi saattaa itse joutua väkivallan uhriksi ja häntä voidaan käyttää painostamisen väli kappaleena. Väkivaltatilanteiden seuraaminen vahingoittaa lasta aiheuttaen tunne-elämän vaurioita. Perheväkivalta vaikuttaa myös lapsen älylliseen kehitykseen ja oppimiskykyyn. Väkivaltainen käyttäytymismalli voi myös siirtyä sukupolvelta toiselle ellei kierrettä katkaista.

Väkivaltaisesta suhteesta voi olla vaikea lähteä 

Usein ihmetellään, miksi uhri pysyy väkivaltaisessa suhteessa. Syitä on monia. Uhri saattaa pelätä epätoivoisia tekoja, joihin väkivallan tekijä voi olla valmis kokiessaan, että hänellä ei ole enää mitään menetettävää. Myös pelko sosiaalisen aseman, taloudellisen turvallisuuden ja lasten huoltajuuden menettämisestä saattaa estää lähdön. Lähtemistä vaikeuttaa lisäksi se, että pitkäkestoinen väkivalta murentaa uhrin omanarvontuntoa sekä luottamusta omiin voimavaroihin selviytyä yksin. 

Perheväkivaltakierteeseen saa apua  

Perheväkivalta sairastuttaa koko perheen. Monet ovat kuitenkin selviytyneet väkivallan kierteestä irtautumalla väkivaltaisesta suhteesta. Joskus väkivallan tekijä on hoito-ohjelman tuella pystynyt käsittelemään omaa väkivaltaisuuttaan ja tehnyt päätöksen väkivallan käytön lopettamisesta. Tämän jälkeen myös suhteen jatkaminen on ollut mahdollista. Ellei perheväkivaltaan puututa, se jatkuu ja raaistuu kerta kerralta. Väkivalta ei lopu itsestään ja siksi apua tarjotaan sekä uhrille että tekijälle. Ota yhteyttä ammattiauttajaan ja mieti hänen kanssaan millaista apua Sinä ja läheisesi tarvitsette.

Hyödyllisä linkkejä ja puhelinnumeroita 

Yleinen hätänumero  112

Lyömätön Linja, apua miehille  09 276 62 80,

Maria-Akatemia, auttava puhelin väkivaltaisille naisille 09 7562 2260

Naisten Linja  0800 02400

Raiskauskriisikeskus Tukinainen 0800 97899, juristipäivystys 0800 97895

Rikosuhripäivystys  0203 16116, juristipuhelin 0203 16117

MLL, Lasten ja nuorten puhelin 116 111

Suvanto ry, turvallisen vanhuuden puolesta, 0800 06776

Nettiturvakoti, https://www.turvakoti.net/site/

Apua maahanmuuttajataustaisille naisille: http://www.monikanaiset.fi/ 
https://www.tukinainen.fi/ 
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/ 
http://www.lyomatonlinja.fi/ 
https://www.naistenlinja.fi/fi/julkinen/miten+voimme+auttaa/ 
http://www.mll.fi/nuorille/verkkonuorisotyo/

 

Sivu päivitetty: 15.08.2017

Yhteystiedot

Hätäkeskus ja sosiaalipäivystys
puh. 112

Poliisin palvelupäivystys
virka-aikana, ei kiireelliset
puh. 02 9541 4011

Ankkuri-tiimi
sosiaalityöntekijä 045 311 8321
sairaanhoitaja 045 359 3718

Lastensuojelu
puh. 03 41911, puhelinaika klo 13-13.30
gsm 040 648 5604, virka-ajan päivystys

Perheneuvola
Sortohaankatu 3, 30100 Forssa
Yhteydenotot ma, ti, to klo 8.15-15.45
ke klo 8.15-11.00 ja klo 14.-15.45 ja pe klo 8.15-14.30.
puh. 03 4191 2448

Aikuissosiaalityö
puh. 03 41911, puhelinaika klo 9-10

Perheasiainneuvottelukeskus
Kartanonkatu 16 B 14, 30100 Forssa
Ajanvaraus ti-pe klo 11-12
gsm 050 331 8737

Kanta-Hämeen oikeusaputoimisto
Kartanonkatu 10 B, 30100 Forssa
puh. 02 9566 0610

 
 
 
login Synergia Foxy