Logo [Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä]
 
 
 

Työryhmä: Viranomaisten käytäntöjä kehitettävä huomioimaan rikoksen uhrien tarpeet

Oikeusministeriön uutinen  31.10.2018

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa viranomaisille monia hyviä menettelytapoja rikoksen uhrien tarpeiden huomioon ottamiseksi rikosprosessin eri vaiheissa.

Ehdotukset liittyvät mm. poliisilaitosten ja tuomioistuinten tiloihin, tiedon antamiseen uhrille, uhrin kielellisistä oikeuksista huolehtimiseen, oikeudellisen avustajan hankkimiseen, uhrin ohjaamiseen tukipalveluihin, suojelutarpeen arviointiin, kuultavaksi kutsumiseen sekä uhrin erityistarpeiden huomioon ottamiseen oikeudenkäynneissä. Lapsiuhrien asemaan kiinnitetään erityistä huomiota.

Työryhmän ehdottamat toimet koskevat erityisesti poliisin, syyttäjien, tuomioistuinten sekä sovittelutoimistojen käytäntöjä. Osaamisen kehittämiseen työryhmä kutsuisi myös Suomen Asianajajaliittoa ja oikeustieteellisiä tiedekuntia.

Ehdotetut hyvät käytännöt ja toimintatavat voidaan työryhmän mukaan saattaa käytäntöön koulutuksen, ohjeistuksen sekä laatuhankkeiden avulla. Jo nykyisinkin rikosprosessissa on käytössä monia uhrin tarpeet huomioon ottavia käytäntöjä.

Rikoksen uhrin aseman parantaminen on tavoitteena hallitusohjelmassa. Työryhmän tehtävän taustalla ovat myös EU:n uhridirektiivi ja uhripoliittisen toimikunnan ehdotukset vuodelta 2015.

Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Mervi Sarimo, puh. 02951 50570, työryhmän sihteeri, erityisasiantuntija Elina Ruuskanen, puh. 02951 50418, sähköpostit: etunimi.sukunimi@om.fi

Uhri rikosprosessissa ‒ ehdotus hyvistä menettelytavoista uhrien tarpeiden huomioon ottamiseksi


Forssan yhteisösovittelun malli voitti rikoksentorjuntakilpailun 2018.

Kansallisen rikoksentorjuntakilpailun 2018 voitti Forssan malli, jossa väestöryhmien välisiä konflikteja puretaan yhteisösovittelun keinoin. Kilpailun teemana oli poliisin laaja-alainen yhteistyö paikallistasolla. Voittajahanke edustaa Suomea Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa (ECPA) joulukuussa Itävallassa.

Rikoksentorjuntaneuvoston järjestämässä kilpailussa haettiin tänä vuonna hankkeita, joilla joko puututaan johonkin rikosilmiöön tai parannetaan turvallisuuden tunnetta poliisin laaja-alaisen yhteistyön avulla. Kilpailuun osallistui viisi hanketta.

Rikoksentorjuntakilpailun voittajaksi raati valitsi Forssan mallin väestöryhmien välisen konfliktin sovittelusta, jonka toteuttivat Hämeen poliisilaitos ja Naapuruussovittelun keskuksen sovittelijat. Yhteisösovittelu oli Forssan kaupungin vastaus väkivaltaisiin yhteenottoihin paikallisten nuorten sekä vastaanottokeskusten asukkaiden välillä syksyllä 2016. Sovittelu tuotti tulosta: väkivalta loppui ja tilanne rauhoittui. Raati arvosti sitä, että hankkeen vaikutus kohdistui osallisten lisäksi laajemminkin kaupungin asukkaisiin ja otti heidät mukaan paikallisen ongelman ratkaisuun. Rikoksentorjunnallisten elementtien lisäksi Forssan malli sisältää mahdollisuuksia hyvien väestösuhteiden edistämiseen. Se myös edistää kansallisen rikoksentorjuntaohjelman suositusten toteuttamista.


Lisää asiasta Oikeusministeriön tiedotteessa 25.9.2018




Koulujen päätöstapahtuman arvonnat  

Sovittelutoimisto oli mukana Forssan seudun koulujen päätöstapahtumassa Forssan jäähallilla 1.6.2018.

   

Sovittelutoimiston pisteessä oli kysely "Mitä sovittelu sinun mielestä tarkoittaa?" ja kolmelle kyselyyn vastanneelle oli luvassa palkinto kesän 2018 aikana. 

Arvonta on suoritettu 36 vastaajan kesken ja onni suosi seuraavia: Viivi Mattila, Petra Peper ja Jonna Oksa. Voitot ovat noudettavissa sovittelutoimistolta. Voittajille on ilmoitettu asiasta henkilökohtaisesti.



Rikos- ja riita-asioiden sovittelun tilastoraportti vuodelta 2017 on valmistunut

Sovitteluun ohjattujen rikos- ja riita-asioiden määrä kasvoi 16 %

Vuonna 2017 sovittelulain mukaiseen rikos- ja riita-asioiden sovitteluun ohjattiin yhteensä 15 168 rikos- ja riita-asiaa; rikosasioita oli 14 471 ja riita-asioita 697. Sovitteluun ohjattujen rikos- ja riita-asioiden määrä kasvoi lähes 16 prosenttia vuodesta 2016.

Kaikista sovitteluun ohjatuista rikos- ja riita-asioista vajaa puolet (48 %) oli väkivaltarikoksia. Lähisuhteessa tapahtuneita rikoksia oli noin kolmannes (34 %) kaikista sovitteluun ohjatuista väkivaltarikoksista. 

Sovitteluprosessi käynnistyi 61 prosentissa sovitteluun ohjatuista rikosasioista. Sopimus syntyi 79 prosentissa käynnistyneistä rikosasioiden sovitteluprosesseista. 

Yhden rikos- tai riita-asian käsittely sovittelussa maksoi yhteiskunnalle keskimäärin 450 euroa vuonna 2017.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista löydät asiasta lisää tietoa. 



 

Onko Suomessa turvakoteja tarpeeksi, ja paljonko on tarpeeksi?

Turvakodit ovat lainsäädännössä määriteltyjä erityispalveluita ihmisille, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Laki velvoittaa, että eri puolilla Suomea pitää olla tarjolla ja saatavilla turvakotipalveluja tarpeeseen nähden riittävästi. On perusteltua kysyä, miten näihin lain vaatimuksiin on pystytty vastaamaan.

Vuodesta 2015 lähtien turvakotien määrä on kasvanut 19 turvakodista 27 turvakotiin ja turvakotien perhepaikkoja on lisätty 114 perhepaikasta 179 perhepaikkaan. Suomen jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi turvakoti. Samoin kaikissa Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa on vähintään yksi turvakoti. Vuonna 2018 uudet turvakodit on avattu Seinäjoelle, Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Espooseen.

Lisää asiasta THL-blogissa



 

Sovittelua ja katusovittelua


Katusovittelussa nuorten välisiin konflikteihin tartutaan rakentavalla tavalla. Työmuodossa häiriökäyttäymisellä tai rikoksilla oireilevat nuoret voivat sovittaa tekonsa yhdessä sovitulla tavalla.

 

Sivu päivitetty: 31.10.2018
 
 
 
login Synergia Foxy