Logo [Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä]
 
 
 

Vahingonkorvaukset

 Sovittelussa voidaan sopia rikosasiaan liittyvistä vahingonkorvauksista, joita yleisimmin ovat sairaanhoitokustannukset, rikkoutunut omaisuus, kipu ja särky tai ansionmenetys. Yleisin korvausmuoto sovittelussa on rahakorvaus, mutta myös työkorvaus on mahdollinen, jos vahinkoa kärsineellä on tarjota sopivaa työtä rahakorvauksen sijaan. Osapuolten väliseen sopimukseen voidaan kirjata hyvitystavaksi myös esim. anteeksipyyntö, omaisuuden palautus tai käyttäytymislupaus.

Vahingonkorvauslain mukaan, jos vahingon aiheuttajia on useita, he ovat kaikki yhteisvastuussa korvauksista. Se tarkoittaa sitä, että asianomistaja voi vaatia koko korvaussummaa keneltä tahansa osalliselta.

Myös alle 15-vuotias joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingot, vaikka häntä ei voida tuomita rikoksesta rangaistukseen.

 Vahingonkorvauksen suuruus

Vahingonkorvauksien suuruudet vaihtelevat. Kivun ja säryn ja muun tilapäisen haitan korvaukset ovat harkinnanvaraisia tapauskohtaisesti.

Tarkempaa tietoa henkilövahinkojen vahingonkorvauksista löytyy Oikeusministerion www.sivuilta

 Vakuutusyhtiöiden ja KELA:n regressi- eli takaisinperintäoikeus

Jos rikos on kohdistunut vakuutettuun omaisuuteen, esim. autoon, ja vakuutusyhtiö on korvannut siitä aiheutuneet kustannukset vahinkoa kärsineelle osapuolelle, vakuutusyhtiöllä on oikeus periä maksamansa summa vahingonaiheuttajalta takautuvasti. Tällöin vahingonaiheuttaja joutuu maksamaan vahinkoa kärsineelle vakuutuksen omavastuuosuuden ja vakuutusyhtiölle vahingoista korvatun summan. Sovittelutoimisto voi auttaa korvauksen sovittelussa vakuutusyhtiön kanssa. 

Myös Kelalla on samanlainen takaisinperintäoikeus, kun kyseessä on esimerkiksi pahoinpitely, jonka seurauksena uhrille on maksettu Kelan sairauspäivärahaa. 

Linkkejä:

 Vahingonkorvauslaki (412/1974)

 Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia

 

Sivu päivitetty: 09.11.2016
 
 
 
login Synergia Foxy